Ensimmäisen kyläkokouksen avasi elinkeinolautakunnan puheenjohtaja Kalevi Nurminen 18.4.1979. Paikalle oli tullut n. 85 Nyystölän kyläläistä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Leevi Seppälä ja sihteerinä Jouni Järvinen. Kokouksen osanottajat pohtivat, onko kyläkokousten pitäminen sekä kylätoimikunnan ja kylänvanhimman valinta tarpeen kylän yhteisten asioiden eteenpäin viemiseksi. Päätettiin valita kylätoimikunta ja kylänvanhin. Molempien toimiajaksi tuli kaksi vuotta. Kylänvanhimmaksi valittiin Leevi Mäenpää ja ensimmäiseen kylätoimikuntaan 17 jäsentä. Kokouksia päätettiin pitää kaksi vuodessa, maaliskuussa ja marraskuussa. Tarvittaessa pidettäisiin ylimääräisiä kokouksia. Varapuheenjohtaja Ossi Alén, sihteeri Jouni Järvinen ja rahastonhoitaja Raimo Lahtinen muodostivat yhdessä Leevi Mäenpään kanssa työvaliokunnan, joka suunnitteli ja valmisteli asiat kylätoimikunnan käsiteltäväksi ja toimeenpantavaksi.
Kylätoimikunnan työvaliokunta piti 26.4.1979 ensimmäisen kokouksensa, jossa mietittiin seuraavia asioita: • Nyystölän kylän uimaranta-alueen mahdollinen muuttaminen puutavaran lasku- ja varastointipaikaksi • Nyystölänlahden veden puhtaus, jota kalastuskunta seuraa ja tarvittaessa kylätoimikunta antaa apua • Konnun sillan kunnostus ja levitys • Nyystölän urheilupaikat, lähinnä urheilukenttä • Nuorisotoimikunta, kolmihenkinen nuorista koostuva toimikunta • Uimarantatalkoot: alueen kunnostus, pukukopit ja WC, laituri, työmaapäällikkönä Pekka Karimäki • Entisen kansalaiskoulun tilat kyläläisten harrastustoiminnan käyttöön • Kylämaiseman kaunistaminen purkamalla tai siistimällä vuonna 1902 tehty Kalkkalan päärakennus • Venevalkamien siivoaminen ja perkaaminen
Ensimmäisellä kaudella 1979–1981 kylätoimikunta otti aktiivisesti kantaa kaikkiin Nyystölää koskeviin asioihin, kuten nopeusrajoituksiin, jätelietteen kaatopaikkaan ja puutavaran lasku- ja varastointipaikkaan. Lisäksi hankittiin sadekatos pysäkille, kunnostettiin Nuijapatsaan ympäristöä ja Eskolan mutkan sovintokiveen hankittiin muistolaatta. Heinäkuun toisena sunnuntaina 1980 pidettiin ensimmäiset kesäjuhlat Katajistossa. Paikalla oli parisataa kaikenikäistä vakinaista ja kesänyystöläläistä. Ohjelmaa oli monenlaista: Jouni Arjava esitteli jouhikon eli jouhikanteleen, viulun edeltäjän; Virpi Ilonen lauloi itseään kitaralla säestäen kappaleet Charlie Brown ja Diane, Aili Saarikko lausui kirjoittamansa runon, Anna Pöntynen siteerasi Otto Mannista. Kyökkiteatteri esitteli hauskasti vanhaa Nyystölää. Kyökkiteatterissa näyttelivät Anja Perälä, Maila Saarinen ja Sirkka Saarinen. Lisäksi oli erilaisia kilpailuja.
1981–1983: Kylänvanhimpana jatkoi Leevi Mäenpää. Puutavaran lasku- ja varastointipaikka Nyystölänlahdelle peruttiin, myös lietteenkaatopaikka pidettiin Syrjäntauksen kaatopaikalla. Uimalaituri jouduttiin rakentamaan uudelleen tulvan rikottua edellisen. Kunnalliskodin hakelämmitysjärjestelmä rakennettiin ja vieressä toimintansa aloittanut Nento Oy toimitti sinne purua lämmönlähteeksi. Vanhustentaloa kaavailtiin puretun Kalkkalan tilan päärakennuksen paikalle. Padasjoen kunnan haja-asutusalueen kehittämisseminaarissa oltiin mukana.
1983–1985: Aimo Kaartti valittiin kylänvanhimmaksi. Kylätoimikunnan jäsenmäärä laskettiin yhteentoista. Alettiin tutkia mahdollisuuksia saada Monuksen rantaan mökki kyläläisten yhteiseen käyttöön. Verhon kartanon omistaja Olli Kivekkään kanssa neuvoteltiin Nuijapatsaan parkkialueesta ja Konnun sillan korjauksesta TVL:n kanssa.
1985–1987: Aimo Kaartti jatkoi kylänvanhimpana. Saatiin diplomi-insinööri Kauko Rimpeläisen tekemä selvitys Nyystölän kylän ns. yhteisalueista. Lisää katuvaloja toivottiin. Uusia äitejä muistettiin vauvarahalla, ruusulla ja postipankin lahjoittamalla säästöpossulla. Kylän yhteisen saunan rakentaminen Monukseen saatiin alulle.
1987–1989: Aimo Kaartti jatkoi kylänvanhimpana. Monuksen saunan rakentaminen vei koko kesän 1987. Muita pinnalla olevia asioita olivat koulun tilanne, Nyystölän tonttitilanne, puhelinkopin saanti kylälle, rivitalon rakentaminen kunnalliskodin ja kaupan läheisyyteen, myös vanhustenhoito askarrutti kyläläisiä. Konnunjoen silta oli saatu kuntoon ja lisää valaistusta toivottiin. Lasten vaarallinen koulureittikin puhutti.
1989–1991: Kylänvanhimpana toimi Marianna Sipponen. Vuonna 1989 tapetilla oli haja-asutusalueiden teiden nimeäminen. Esim. nykyiselle Eskolantielle ehdotettiin nimeksi myös Juholantietä, Jallintietä ja Konjakkikujaa, joka nimistä olisi kuulostanut hauskimmalta. Tonttimaata oli kunnanjohtaja Komulainen luvannut myös. Monuksen saunalla oli kaikille avoin sauna juhannuspäivänä. Kunnanhallitukselle tehtiin muiden kylien kanssa anomus kylärahasta, joka kuitenkin kunnanhallituksessa tyrmättiin. Nyystölän postin lakkauttaminen puhutti kyläläisiä. Padasjoella alkoi kestävän kehityksen projekti, josta käytiin vilkasta keskustelua.
1991–1993: Kylänvanhimpana jatkoi alkuun Marianna Sipponen. Postin toiminta loppui toukokuun viimeisenä tiistaina 1991. Kylätoimikunta muisti pitkäaikaisia postin työntekijöitä Sirkka ja Raimo Lahtista. Marianna Sipposen lähdettyä Malesiaan uudeksi kylänvanhimmaksi tuli Asko Haukkajärvi syksyllä 1991. Uusia pysäkkejä anottiin Nuijapatsaan ja ala-asteen kohdalle sekä Eskolaan. Liikkeellä luonnon puolesta -tapahtuma oli Ilvespolkuretki Rahtijärveltä Kelkutteelle. Nyystölän koulun lopettamisuhkaa käsiteltiin monissa kokouksissa myös yhdessä Vesijaon-Kasiniemen ja Kellosalmen edustajien kanssa. 29.10.1991 järjestettiin mielenosoitus, josta oli suorat yhteydet Lahden radioon ja Radio Suomeen. Vielä tämän kerran koulun toiminta pelastui, mutta lopettamisuhka jäi. 1992 osallistuttiin MM Enduroon sekä Suomi juoksee -tapahtumaan. Lisäksi Padasjoen kunnalle 1992 oli 550-vuotisjuhlavuosi. 1993 yksi suurimpia puheenaiheita oli vanhainkodin alasajo ja lopettaminen.
1993–1995: Asko Haukkajärvi valittiin puheenjohtajaksi/kyläpäälliköksi. Nyystölän vanhainkodin loputtua siihen mietittiin uutta toimintaa ja paikalle uutta nimeä. Nyystölän kurssikeskus oli kylätoimikunnan ehdotus. Kurssitoiminta oli vaisua, mutta Luontaisterveysopisto päätti silti aloittaa Nyystölässä. Nyystölän koululle oli kunnanvaltuusto luvannut viisi vuotta jatkoaikaa. Lentokerhon 40-vuotista taipaletta päätettiin muistaa lahjakortilla tammikuussa 1994. Padasjoen Lentokerho järjesti 13.3.1994 ilmailutapahtuman Nyystölänlahdella. Kylätoimikunta piti puffettia tarjoten kahvia, sämpylöitä, pullaa ja tietenkin makkaraa. Hämeenlinnan kaupungin omistamalta Turvan tilalta kaavoitettiin Hirtniemeen yhteensä kolmetoista rantatonttia ja Tihmanlahteen kuusi. Rantasaunan alue ja molemmat kylän yhteiset venerannat merkittiin viheralueiksi. Harilantien varrelle kaavoitettiin neljä yhteisrantaista loma-asuntotonttia.
1995–1997: Asko Haukkajärvi jatkoi puheenjohtajana. Padasjoella syksyllä 1995 pidetyt valtakunnalliset kylätoimintapäivät puhuttivat moneen otteeseen. Nyystölän teemana oli ”Kylien historia ja sen tallentaminen” ja lisäteemana Luonto. Kurssikeskuksessa pidettiin esitys ”Kylähistorioiden kokoaminen ja julkaiseminen”, jonka piti kylähistorioitsija Pentti Vuorinen. Joukkoliikennesuunnitelmaan otettiin kantaa. Urheilukentälle saatiin vaja, joka tosin vaati kunnostusta.
1997–1998: Puheenjohtajana aloitti Pirkko Rainio. Nyystölän kylätoimikunta teki haasteen ”Padasjoen kylät – Matkalla maailman ympäri” -liikuntatapahtuman. Kävely alkoi uimahallilta 1.4.1997 ja päättyi 31.3.1998. Tarkoitus oli kävellä kaikkien Padasjoen kylien voimin yhteensä n. 40 000 km. Urheilu-kentän vajan kattoa korjattiin ja rantasaunalla vietettiin 10-vuotisjuhlaa puutalkoiden merkeissä. Kylään saatiin kolme ilmoitustaulua. Nyystölän oma poika Pasi Tainio voitti TUL:n nyrkkeilymestaruuden helmikuussa 1998. Kylätoimikunnan rekisteröityminen Nyystölän kyläyhdistykseksi tuli ajankohtaiseksi, kun haettiin Leader-rahaa entisen vanhainkodin remontoimiseksi, jotta se voitaisiin vuokrata Tytti Pakariselle Majatalo Onnenmyyräksi. Nyystölän kyläyhdistys ry on merkitty yhdistysrekisteriin 20.11.1998. Kylätoimikunta vuokrasi vanhainkodin kunnalta ja kunnostuksen jälkeen 1.1.1999 vuokrasi sen edelleen Tytti Pakariselle. Padasjoen kunta osti Monuksen yhteisen venerannan ja Tihman ensimmäisen tontin välisen ranta-alueen Hämeenlinnan kaupungilta. Kylätoimikunnan hoidossa olivat jo sauna ja uimaranta.
1999: Puheenjohtajaksi valittiin Pirkko Rainio. Majatalon kunnostusprojekti jatkui, ja vuoden 1998 loppuun mennessä talkootyötunteja oli tehty n. 1800. Kummikyläprojekti saatiin käyntiin Leader-rahoituksen turvin. Kesällä 1999 pidettiin viikon mittaisia poikkitaiteellisia leirejä Nyystölän koululla.
2000–2001: Puheenjohtajana jatkoi Pirkko Rainio. Tammikuussa 2000 Onnenmyyrän oppilasasuntolan hevosurheilukurssin tytöt saivat hoitohevoset lähelle kunnostettuun navettarakennukseen. Huhtikuussa Nyystölän kyläkouluun kävi tutustumassa joukko Tverin karjalaisia kansallisena kyläkoulupäivänä. Yhteisenä huolena tveriläis- ja suomalaiskylillä on kylien tyhjeneminen maaltamuuton seurauksena. Toukokuussa Onnenmyyrässä asusteli leirikoulun merkeissä koululaisia Jyväskylästä ja Lahdesta tutustuen mm. Hoimelan maatilaan, Kelventeen saareen ja paikkakunnan yrityksiin. Vuonna 2000 tehtiin ylimääräisen kokouksen päätöksellä muistutus Päijänteen Possu Oy -nimistä hanketta vastaan. Yhteensä muistutuksia jätettiin 10 kpl. Helmikuussa 2001 suursikala sai ympäristöluvan. Vuonna 2000 oli esillä myös vesihuoltosuunnitelma, sillä talousvedet kylässä olivat yleisesti heikkolaatuisia. Nyystölässä oli vakituisia asukkaita 300 ja talouksia 115. Kesäasukkaita oli n. 600 ja talouksia 200. Kylätoimikunnan puheenjohtajat kutsuttiin kyläneuvottelukunnan kokoukseen kuntalan valtuustosaliin helmikuussa 2000. Kokoonkutsujana oli Matti Järvinen. Tästä alkoi jokavuotinen perinne.
2001–2002: Puheenjohtajaksi valittiin Anneli Nummila. Sikalasta tehtiin valitus Vaasan hallinto-oikeuteen. Kyläyhdistykselle hankittiin kahviastiasto, kahden pannun kahvinkeitin sekä kaasugrilli. Kunnalta saatiin ponttoonilaituri ja ekovessa Monukseen. Koulun lakkautusuhka tuli jälleen ajankohtaiseksi. Kevyen liikenteen väylästä Koiravuoresta Nyystölään valtatielle 24 asti sekä uusista tievaloista tehtiin anomus Tielaitokselle ja kunnallisaloite Padasjoen kunnanvaltuustolle sekä kerättiin nimiä kansalaisadressiin. Tulosta ei tosin saatu, koska tiepiirin mukaan tien käyttäjämäärät ovat vähäiset. Kyläsuunnitelma tehtiin. Siihen koottiin kylän menneisyys, nykytila ja tulevaisuus.
2002–2003: Puheenjohtajana jatkoi Anneli Nummila. Onni asuu maalla – projektin tila- ja tonttirekisteri koottiin. Päätettiin hakea rahoitusta Leader-hankkeelle ”Nyystölä – viihtyisä ja kaunis kylä asukkaille”. Hankkeen tarkoituksena oli tuoda kylämaisema esiin ympäristönhoidon ja maisemoinnin avulla poistamalla risut ja rojut sekä suojelemalla vesistöjä. Hankevetäjänä toimi Matti Järvinen. Sikalasta valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
2003–2004: Puheenjohtajana jatkoi, säännöistä poiketen, Anneli Nummila vuoden eteenpäin, koska Leader- hanke oli vasta aluillaan. ”Nyystölä – viihtyisä ja kaunis kylä asukkaille” -hanke käynnistyi toden teolla. Outi Jalli suunnitteli Nyystölän kylälle viisi eri versiota logosta, joista kyläläiset äänestivät mielestään parhaan vaihtoehdon eli pelkistetyn kuvan Nuijapatsaasta. Logo on käytössä edelleenkin. Kesällä 2003 pidettiin perinnepäivät, jossa esiteltiin vanhoja ja uusia työkoneita, keltamullan tekoa, riukuaitaa ym. vanhoja työtapoja. Kyläkoulun jatkamisen puolesta tehtiin esitys Padasjoen kunnanhallitukselle/valtuustolle, mutta siitäkin huolimatta viimeinen Nyystölässä pidetty kevätjuhla vietettiin keväällä 2003 (kevätjuhla 2004 oli kirkonkylällä).
2004–2005: Anneli Nummilaa pyydettiin yhä jatkamaan puheenjohtajana, koska myös Leader-hanke jatkui. Ensimmäinen Arktinen hysteria vietettiin 19.-28.3.2004. Tapahtumaa oli mainostettu 16 eri maahan. Kioskia pidettiin kahtena viikonloppuna. Kunta myi urheilukentän tontin 2 500 m2 kyläyhdistykselle yhdellä eurolla 2.8.2004. Hankittiin kyläyhdistykselle kahvilateltta 4 x 4 m. Taruksen partiolaisten suurleiriä varten sahattiin yli 10 000 rankaa pituudeltaan 3–4 m. Vesi- ja viemäröintilinjan sekä kevyenliikenteen väylän rakentamisen kiirehtimistä esitettiin kunnanhallitukselle. ”Päijänne-Leader+” -hankeväen treffeillä Heinolassa 10.12.2004 jaettiin vuoden tunnustukset, Suo-, Kuokka- ja Jussi-kunniakirjat sekä erityiskunnia nimeltään Sisu. Nyystölän kyläyhdistys sai Suo-kunniakirjan yhteistyöstään, tahtotilastaan ja elävänä säilymisestään. Perustelujen mukaan yhdistys oli aktiivisesti kohentanut kyläympäristöä ja näin lisännyt viihtyvyyttä. Leader-hanke ”Nyystölä – viihtyisä ja kaunis kylä asukkaille” oli avannut yhteyksiä myös muutamiin muihin samoihin tavoitteisiin tähtääviin hankkeisiin. Onnistumisen yhtenä merkittävänä perustana oli ollut kyläläisten runsas talkootöihin osallistuminen.
2005–2006: Puheenjohtajaksi valittiin Reijo Pohjoisvirta. Viroon tehtiin retki 5.–7.5. ja tutustuttiin Viron itäosiin sekä Peipsijärven rantamaisemiin. Harilantielle haettiin nopeusrajoitusta 50 km/h. Kylähistorian kokoamista mietittiin toukokuussa 2005. Marraskuussa mietittiin kylähistorian piirin perustamista. Historian kertojiksi mietittiin Leevi Mäenpäätä, Tauno Mäkistä sekä Aimo Kaarttia. Kirjan toteuttajaksi mietittiin Pirkko Joutsenta. Saunalle hankittiin valmistakka.
2006–2007: Puheenjohtajana jatkoi Reijo Pohjoisvirta. 28.3.2006 oli virolaisia kylätoimijoita tutustumassa Nyystölään. Koulun kenttä lohkottiin 4.5. ja tontin nimeksi tuli ”Kyläkenttä”. Huru-ukot ja 4H kokoontuivat kylätoimistolla perjantaisin ja Näppärät Muorit tiistaisin. Osallistuttiin partiolaisten Ilves06- leirin rankatalkoisiin.
2007–2008: Puheenjohtajaksi valittiin Virpi Kallioinen. Nyystölän pienvenesataman ja lintutornin avajaisia vietettiin 3.5.2007. Bird lifen ”Tornien taisto” -lintutapahtuma oli 5.5. Nyystölän joukkueen nimi oli ”Nyystölän Nuijasoturit”. Saunan säännöt uudistettiin. Kesäretkellä käytiin Elimäellä Mustilan Arboretumissa ja Jaalassa Verlan tehdasmuseossa. Osakaskunta kunnosti Monuksen venevalkaman ja toi puut saunan polttopuiksi. Sauna täytti 20 vuotta, synttäreitä vietettiin 26.8. Ehostamista tarvittiin. Uusi pata, kaasuliesi ja maalausta ulkopuolelta. Nuotiopaikka rantaan: kaivonrengas ja penkit. Perustettiin Saima ja Ensio Saarisen 80-vuotispäivien muistamisilla katastrofirahasto, jonka varoista voidaan avustaa esim. tulipalon tai muun henkilökohtaisen katastrofin kokeneita. Vanhojen valokuvien ja kylän ja kyläläisten tarinoiden keräämisestä puhuttiin. Mietittiin kylän historiasta kiinnostuneita henkilöitä mm. Simo Helvilä, Ensio Saarinen, Taisto Saarinen, josko he tulisivat mukaan. Saunan avainten säilytys siirrettiin Majatalo Onnenmyyrään. Puheenjohtaja hoiti varaukset ja laskutukset
2008–2009: Puheenjohtajana ja rahastonhoitajana jatkoi Virpi Kallioinen. Koulun kohdalle tehtiin pysäkkikatos. Lupa oli haettu jo 2001, mutta se oli hautautunut matkalla johonkin mappiin. Hirtniemen tiensuuhun anottiin lupaa pysäkkikatokselle. SM-rapukisoissa järjestettiin arpajaiset, ja tuotto lahjoitettiin kalastuskunnalle. Teltta ja pöytiä lainattiin kisajärjestäjille. Juhlittiin Auttoisten kyläyhdistys ry:n 30-vuotista ja Padaspartio ry:n 50-vuotista toimintaa. Kylän asukasluku oli n. 260, talouksia 115. Vapaa-ajanasuntoja n. 200.
2009–2010: Puheenjohtajana ja rahastonhoitajana jatkoi Virpi Kallioinen. Kyläsuunnitteluilta 6.3.2009 Onnenmyyrässä. Päivitettiin edellinen kyläsuunnitelma. Kyläyhdistyksen 30-vuotisjuhla pidettiin Katajistossa 12.7.2009. Paikalla oli yli 150 vierasta. Ohjelmana mm. kahdeksan hengen kansantanssiryhmä Viron Alatskiveltä, Ensio Saarisen muistoja ja murretta, kansanmusiikkiyhtye Nönnaviisi ja naisryhmä Vikerkaar esiintyivät. Tytti Pakarinen irtisanoi Onnenmyyrän vuokrasopimuksen, ja Padasjoen kunta myi kiinteistön Lauri ja Merja Suomaalle.
2010–2011: Puheenjohtajana ja rahastonhoitajana jatkoi Virpi Kallioinen. Kesäjuhlan tilalla vietettiin kesäpäivää palokuntien kurssi- ja leirikeskus Palotaruksella. Elokuussa käytiin retkellä Saarenmaalla ja Muhun saarella. Tehtiin 30 vuoden vuokrasopimus (vuoden 2040 loppuun) kunnan kanssa Monuksen saunarannasta, jossa kunta omistaa n. 3 hehtaarin alan. Erillinen sopimus tehtiin pusikoiden raivaamisesta sekä vähempiarvoisten ja viallisten puiden poistamisesta. Vastineeksi kyläyhdistys saa käyttää alueelta kerättävän polttopuuksi kelpaavan puun hyödykseen. Kyläyhdistys ei maksa kunnalle vuokraa, mutta ylläpitää saunaa ja hoitaa ranta-aluetta.
2011–2012: Puheenjohtajana oli Sirkka Saarinen. 2011 uudet kotisivut työn alle ja teko Ismo Kotilaiselle. Leader-hanketta alettiin suunnitella. Retki Keski-Suomeen heinäkuussa.
2012–2013: Puheenjohtajana jatkoi Sirkka Saarinen. 2012 oli hanke ”Nyystölän Monus entistä palvelevammaksi”. Muuta toimintaa oli telepilkkien muonitus Monuksessa, kioskia pidettiin Kullasmarinan pilkeissä, Arktisessa hysteriassa, Päijänne-purjehduksessa, Sahdin SM-kisoissa Onnenmyyrässä ja pyöräsuunnistuksen SM-kisoissa Taruksella. Reserviläisiä kahvitettiin joulutulilla hirvimiesten kodalla. Kylän omat tapahtumat tähän lisäksi. Uusi kaasugrillikin ostettiin.
2013–2015: Puheenjohtajaksi valittiin Sylvi Rantala. 2013 ostettiin Monukseen uusi ruohonleikkuri ja laituria kunnostettiin. Kesäretki tehtiin Peurunkaan ja elokuussa retki erakko Pylvänäisen majalle Elbattarella. Vuonna 2014 oli Kullasmarinan pilkkikilpailujen kahvitus, Monuksessa laiturin kunnostusta ja puun kaatoa, Nuijapatsaan ympäristön ja konnunsillan vierustan siivoamista. Lisäksi Simo Helvilä tutustutti meitä Nyystölän historiaan, ja pidettiin kyläsuunnitteluiltapäivä.
2015–2017: Puheenjohtajaksi valittiin Päivi Pyykkö. Katajisto tuli myyntiin helmikuussa 2015, ja sitä tarjottiin kyläyhdistyksellekin ostettavaksi. Pienen tuumailun jälkeen emme kuitenkaan sitä lähteneet ostamaan, sillä koko ajan pienenevä talkoolaisten joukko on ollut kovilla jo nykyisissäkin tiloissa ja toiminnoissa. Katajiston ostivat Antti ja Ritva Kirjonen. Ohjelmaa oli taas yllin kyllin v. 2015. Hätäensiapukoulutusta saimme Maakesken Rientolassa, Nyystölän turvapäivä ja turvallisuussuunnitelman laadinta pidettiin Onnenmyyrässä. Kuntalan uimarantapalaverissa päätettiin, että Monuksesta tulee pieni yleinen uimaranta, josta kyläyhdistys pitää huolta ja kunta osallistuu kuluihin. Järjestyksenvalvojakurssille osallistuivat Pirjo Apajainen ja Mikko Niemelä. Tampereella käytiin teatteriretkellä ja kävimme kyläkävelyllä Simo Helvilän kanssa. Uuteen tapahtumaan ”Padasjoki liikkeelle” osallistuttiin Pappilanmäen koulun kentällä buffetin merkeissä. Kotkassa käytiin kesäretkellä. Vuolenkosken kylään tutustuttiin kyläyhdistyspäivillä, ja Energia-ilta Onnenmyyrässä antoi energiatietoutta. V. 2016 kyläyhdistys sai uudet hienot kotisivut, kun Jussi Järviö ne meille teki. Kyläkävelyllä kävimme Toritulla, ja tutustuimme Sepänmäen museoon. Kesäretki suuntautui tällä kertaa Porvooseen ja Malmgårdin kartanoon. Päijänne-Ilves -yhdysreitistä keskusteltiin Onnenmyyrässä ”Mennään metsään”-hankkeen tiimoilta. Kuntalassa kokoonnuimme vuoden aikana useamman kerran keskustelemaan vuoden 2017 Suomi 100 -juhlavuodesta.
2017–2018: Puheenjohtajana jatkoi Päivi Pyykkö. V. 2017 Ensio Saarinen lahjoitti 90-vuotisjuhliensa lahjarahat kyläyhdistyksen katastrofirahastoon. Helmikuussa oli valtakunnallinen Vellamon saunapäivä, johon mekin osallistuimme. Avantokin saatiin kairattua, ja oli jonkin verran kävijöitäkin. Viimeinen Arktinen Hysteria vietettiin Taisto Saarisen muistolle maaliskuussa. Pilkkikisat ja pönttötalkoot ”Miljoona linnunpönttöä” -kampanjan innoittamina pidimme Monuksessa. Kyläkävelyn teimme Arrakoskelle, jossa tutustuimme kirpputoriin, kylänraittiin, myllymuseoon ja Aittiovuoreen. Heinäkuun alussa oli Nyystölän kylän teemaviikko. Suomi 100 -teemainen kesäjuhla Katajistossa aloitti viikon. Jouni Apajaista kerääntyi kuuntelemaan yli 120 henkeä. Teemaviikolla oli onkikilpailut, yleinen saunailta sekä kesäretki, joka tällä kertaa suuntautui saaristoon viikinkikeskus Rosalaan. Puurojuhlassa Padasjoen harrastajateatteri esitti meille pikkujoulupläjäyksen.
2018–2019: Puheenjohtajana edelleen Päivi Pyykkö. V. 2018 Leader-rahalla kunnostimme saunaa koko toukokuun. Uudet lauteet runkoineen, saunan seinä- ja kattopaneelit sekä maalia tuvan ja eteisen kattoon, seiniin ja lattiaan. Eli “pientä” pintaremonttia. ”Padasjoki liikkeelle” -tapahtuma oli siirtynyt Kullasvuoren koulun lähiliikunta-alueelle. Kesäretki suuntautui lähialueelle eli Rönnvikiin Pälkäneelle, Pioniin ja Piironkiin Hollolaan sekä Hollolan kirkkoon. Kesäjuhlaa vietimme taas Katajistossa. Torpparilain 100-vuotisjuhlan kunniaksi laskimme kukkakimpun torpparien muistomerkille. Nyystölän kyläkirja sai alkusysäyksen 5.6.2018 Onnenmyyrässä järjestetyssä tapaamisessa. Leo Suomaa piti esityksen ja antoi kirjaa varten rungon, jota sitten päätimme lähteä jakamaan kirjaa tekevän toimikunnan kesken. Jokaiselle löytyi yksi tai useampi otsikko, johon hän sitten kirjoitti oman tekstinsä.
2019–2021: Puheenjohtajana aloitti Päivi Hoimela. Päijänne-Ilves-yhdysreitin kunnostusta valmisteltiin yhdessä Padasjoen Ladun kanssa. Siitä toivottiin hanketta vuodelle 2020, mutta koronan takia kaikki peruuntui ja osa reitistä kunnostettiin kunnan omana työnä. Monuksen ikkunat vaihdettiin heinäkuussa. Rannassa siivottiin puskia pois, jotta saatiin hyvät näkymät Päijänteelle. Kyläkirjan valmistelu on vienyt lähes koko vuoden 2019. Puhtaaksikirjoittamista on riittänyt ja kuvia on etsitty monelta taholta. Tavoitteena oli, että valmista olisi Kyläyhdistyksen 40-vuotisjuhlissa marraskuun lopussa. Ihan kaikki kirjat eivät postilakon vuoksi siihen mennessä valmistuneet, mutta jouluksi saatiin ensimmäinen 330 kappaleen painos kirjoja jakoon. Sen jälkeen kirjasta on otettu kaksi uusintapainosta ensin 120 kpl ja sitten vielä 100 kpl. Yhteensä kirjaa on siis painettu 550 kpl.
Vuosi 2020 oli totaalinen koronavuosi. Silloin jouduttiin peruuttamaan kaikki toiminta. Syksyllä pidimme kuitenkin Monuksessa koronavuoden päättäjäiset, jossa poltimme pari vuotta vanhan kokonkin.
Kyläyhdistykselle jokavuotisia tapahtumia on kerääntynyt vuosien varrella useita. Osa on säilynyt lähes muuttumattomina tähän päivään asti, mutta osa on pudonnut ohjelmasta pois syystä tai toisesta. Nuutin päivän kahvit eli joulun rääppiäiset vietetään Nuutin päivän lähellä eli tammikuun toinen sunnuntai Hirvimiesten kodalla. Seuraavaksi oli Arktinen hysteria, joka loppui Taisto Saarisen menehtymisen jälkeen pidettyyn viimeiseen tapahtumaan 2017. Pilkkikisoja on pidetty vaihtelevasti jääolojen mukaan. Vappukokko Monuksessa vappuaattona on ollut pitkä perinne, vaikka kokkoa ei tuulen tai metsäpalovaaran vuoksi ole aina pystytty polttamaan. Uudempi tapahtuma on ”Padasjoki liikkeelle”, jonka tapahtumapaikka on vaihtunut Pappilanmäen koululta Kullasvuoren koululle. Juhannuspäivänä sauna on ollut usein avoinna kaikille halukkaille. Kesäjuhla on palannut jälleen Katajistoon. Päijännepurjehdus on heinäkuun toinen tapahtuma. Elokuun viimeisenä viikonloppuna pidettävä ”Sataman valot” päättää kesäkauden. Puurojuhlaa vietämme marraskuun lopussa/joulukuun alussa. Keväällä tai kesällä on yleensä tehty retki ja lisäksi on pienempiä kävelyretkiä lähialueella. Tapahtumapäiviä on järjestetty tarvittaessa.
