”Pönttöpäivä” 8.4.2017

”Pönttöpäivä” 8.4.2017

Mitat ovat tärkeitä

Mitä pienemmästä pönttömallista on kysymys, sitä tarkempaa on mitoissa pysyminen. Pöntön tärkeimmät mitat ovat lentoaukon koko ja pöntön sisäosan läpimitta, eli lautapöntössä lyhyemmän sisäsivun pituus.

Linnut eivät tosin kulje mittanauhan kanssa, mutta turhan isosta aukosta pääsevät sisään pedot ja koloista kilpailevat isommat lajit. Pikkulinnutkin kilpailevat koloista keskenään. Pienten tiaisten pesimismahdollisuuksien varmistamiseksi niiden lentoaukko ei saa ylittää 2,8 senttimetriä. Kuusitiaista varten se voi olla jopa vain 2,6 senttimetriä.

Pesäkoloa ei pitäisi tehdä ohjeessa mainittua ahtaammaksi, etteivät ison poikueen vahvimmat poikaset survo heikompia alleen. Turhan iso tai korkea onkalo taas aiheuttaa ylimääräistä pesänrakennustyötä emoille.

Erityisvaatimuksia

Alla olevissa taulukoissa on mainittu muutamia erityisvaatimuksia:

• Monet pöntöissä pesivät lajit eivät tuo pönttöön pesäaineksia itse. Näille lajeille on pönttöihin ehdottomasti pantava sahanpurua, lahopuuta, kuivaa sammalta tai turvetta tai muuta sellaista pehmikettä niin paljon, ettei pesäsyvennystä kuoputtava emo raavi pohjaa näkyviin. Paljaalla pohjalla makaavat munat voivat jäätyä.
• Hentojalkaiselle tervapääskylle on erityisen tärkeää, että pöntön etuseinän sisäpuoli on karkea niin, että sitä pitkin voi kiivetä. Muuten poikaset ja emotkin voivat jäädä loukkuun pönttöön.
• Varpuspöllön mielestä kunnon pesäkoloon pitää vähän ryömiä, joten pönttöön on tehtävä tavallista paksumpi (vähintään 5 cm) etuseinä ainakin reiän kohdalle.

Peruspönttö

Tavallisin pönttömalli.

Mitat (senttimetrejä):

• A = pöntön leveys sisäpuolelta
• B = seinälauden korkeus
• C = lentoaukon halkaisija
• D = lentoaukon keskipisteen etäisyys seinän yläreunasta

Laji	A	B	C	D	Muuta huomioitavaa
sinitiainen, kuusitiainen	10	25	2,8	7
hömötiainen, töyhtötiainen	10	25	2,8	7	Pönttö kannattaa täyttää sahanpurulla, lahopuulla tms.
kirjosieppo, talitiainen, lapintiainen	10–12	30	3,2	8
leppälintu	12–15	28	7	8
kottarainen, käenpiika	12–15	35	4,6	8
tervapääsky	12–15	35	4,6	8	Laudan on oltava erityisen karkeaa. Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms.
liito-orava	15–18	60	4,5	20	Lentoaukko ei saa olla yli 4,5 cm, jotta näätä ei mahdu pönttöön.
varpuspöllö	15–18	60	4,6	20	Etuseinän on oltava vähintään 5 cm paksu. Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms.
helmipöllö	18–20	50	8,5	10	Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms.
lehtopöllö	26	60	13	13	Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms.
viirupöllö	30–35	60–70	18	15	Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms.
uuttukyyhky	18–20	50	8,5	10	Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms.
naakka	18–20	50	8,5	10
telkkä	22–24	55	11,5	14	Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms.
uivelo	22–24	55	7,5	14	Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms.
isokoskelo	26	70	13	22	Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms.

Peruspönttö vaaka-asennossa

Kuin tavallinen pönttö, mutta kyljellään. Yhdestä seinästä tehdään katto ja reikä sijoitetaan toiseen yläkulmaan. Pöntön voi ripustaa esimerkiksi talon seinälle.

Mitat (senttimetrejä):

• A = pöntön korkeus ja leveys sisäpuolelta
• B = pitkän sivun pituus
• C = lentoaukon halkaisija
• D = lentoaukon keskipisteen etäisyys seinän sivureunasta

Laji	A	B	C	D	Muuta huomioitavaa
pikkuvarpunen	10–12	30	3,2	8	Voi kelpuuttaa pystypöntönkin.
varpunen	12–15	35	3,2–5	8	Voi kelpuuttaa pystypöntönkin.

Avopönttö

Kuutiomainen pönttö, jossa ainakin etuseinä on puoliksi avoin. Pönttö on vielä mieluisampi useimmille lajeille, jos myös sivuseinistä sahaa palat pois.

Mitat (senttimetrejä):

• A = pöntön leveys sisäpuolelta
• B = seinälaudan takakorkeus
• C = seinälaudan etukorkeus

Laji	A	B	C	Muuta huomioitavaa
harmaasieppo, västäräkki	13–15	18	9
koskikara	20	22	11
tuulihaukka, hiiripöllö	26–30	40	20	Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms.

Puukiipijän pönttö

Puukiipijän kolmimaisen pöntön takaseinänä on puun runko. Lentoaukko tehdään molemmille sivuille. Pönttö voi olla myös nelikulmainen.

Mitat (senttimetrejä):

• A = seinälaudan leveys
• B = seinälaudan korkeus
• C = lentoaukon leveys ja korkeus
• D = lentoaukon keskipisteen etäisyys seinän yläreunasta

Laji	A	B	C	D
puukiipijä	6–10	35	3–6	8

Tukkakoskelon pesälaatikko

Tukkakoskelon pohjaton pesälaatikko laitetaan maahan. Pönttöön ei tehdä pohjaa. Kulkuaukko kannattaa tehdä lähelle nurkkaa.

Mitat (senttimetrejä):

• A = pöntön leveys
• B = seinän korkeus
• C = aukon leveys ja korkeus

Laji	A	B	C
tukkakoskelo	30–40	25	15

Luonnonpönttö

Luonnonpönttö eli pöllipönttö koverretaan joko ydinlahosta puusta tai terveestä pöllistä sorvia, isoa kairaa tai moottorisahaa käyttäen. Monilla metsästysseuroilla on sorvi, jota voi saada vuokrata.

Pöntöiksi valmistettavat puupölkyt kannattaa ehdottomasti kuoria. Tuohi- ja kaarnapintaiset pöntöt ovat kyllä kauniita, mutta niiden ikä jää lyhyeksi. Kuori pidättää kosteuden sisällään, ja pönttö lahoaa 5–7 vuodessa. Laho etenee salakavalasti tuohen alla. Pahimmassa tapauksessa pohjan kiinnitys pettää kesken pesinnän ja poikaset putoavat maahan. Kuorellisia pönttöjä kannattaa siis ripustaa korkeintaan aivan näkösälle pihapiiriin, jossa ne on helppo vaihtaa uusiin. Kuorittuna pöllipönttö voi sen sijaan kestää jopa kymmeniä vuosia. Myös valmiina ostetut kuorelliset pöntöt kannattaa kuoria ennen ripustamista.

Muita pönttöjä

Monia lintu- ja muita eläinlajeja, joita tässä ei ole mainittu, saattaa saada pesimään pönttöön. Esimerkiksi kotkalainen Urpo Koponen on kehittänyt lähes 70 erilaista pönttömallia, joissa on pesinyt noin 50 lintulajia. Tässä joitakin vinkkejä:

• Räystäspääskyn pesänrakennusta voi auttaa kiinnittämällä ylös seinään höyläämättömän laudan, jonka päälle pääsky voi rakentaa pesänsä. Lisäksi pihapiiriin avoimelle paikalle voi tuoda pesänrakennusaineeksi savea, joka pidetään kosteana.
• Lepakot voivat asettua keskikokoiseen pönttöön, jossa sisäänmenoaukko on litteä, parin sentin rako pohjan takareunassa. Ripustuskorkeus on 4–6 metriä. Oksia ei saa olla peittämässä lentoaukkoa.
• Siilille voi tehdä talvehtimista varten pesälaatikon tukkakoskelon laatikon mallin mukaisesti. Laatikosta tehdään vähän tukkakoskelon laatikkoa isompi, noin 45 cm pitkä ja leveä, ja siihen lisätään parin laudan yläkulmaan pienet ilmanvaihtoaukot.
• Hyödyllisille hyönteisille voi rakentaa erilaisia “hyönteishotelleja”, joiden malleja löytyy runsaasti internetistä. Usein niissä on pieniä puuhun porattuja reikiä sekä kehikkoon kiinnitettyjä putkikasvien pätkiä tai käpyjä pesäkoloiksi. 

Materiaalit ja rakentaminen

Materiaalit

Höyläämätön lauta on hengittävä, lämmin ja suositeltavin pönttömateriaali. Laudan sisäpinnan on oltava karkea, jotta poikaset pystyvät kiipeämään kynsillään suuaukolle.

Vettä hyvin kestävä filmivaneri eli vesivaneri on paras materiaali kattoon ja pohjaan, mutta lautakin käy. Seiniin filmivaneria ei pidä käyttää, sillä silloin poikaset eivät saa liukkaasta pinnasta otetta lähtiessään pöntöstä.

Lautapönttöjen aineksiksi tarvitaan:

• 20–25 millimetrin vahvuista höyläämätöntä lautaa pöntön seiniksi (isommissa pöntöissä paksumpaa)
• 12–25 millimetrin paksuista filmi- eli vesivaneria katoksi ja pohjaksi
• sinkittyjä 50–75 millimetrin nauloja (tai ruuveja, jos kokoat pöntön mieluummin ruuveilla)
• metallilankaa, sinkittyä rautalankaa tai uv-suojattua narua

Tarvittavat työkalut ovat vasara, saha, pora, suorakulma, puukko, mitta ja kynä.

Rakentaminen

Nämä ohjeet on tehty tavallista naulaamalla tehtävää peruspönttöä ajatellen. Muihin pönttömalleihin niitä käytetään soveltuvin osin.

Pöntössä on monta yksityiskohtaa, jotka vaikuttavat sekä lintujen turvallisuuteen ja poikueiden menestymiseen että pöntön kestoikään. Poikasten kannalta on olennaista, että vesi ei pääse pöntön sisään. Sisätilan pysyminen kuivana vaikuttaa myös pöntön kelvollisuuteen talvisena suoja- ja yöpymispaikkana. Pöntön kestävyydelle taas on ratkaisevaa sen nopea kuivuminen aina sateen jälkeen.

• Katso kullekin lajille sopivan pöntön malli ja mitat taulukosta.
• Sahaa seinälaudat oikeisiin mittoihin. Jos tarkoitus on rakentaa useampia samankokoisia pönttöjä, ne syntyvät kätevimmin naulaamalla seinät pitkistä laudoista putkeksi, joka sahataan oikean mittaisiin osiin.
• Poraa (tai sahaa) lentoaukko etuseinään. Poraa sisäänpäin yläviistoon, ettei vesi pääse helposti pönttöön. Siisti aukon reunat puukolla. Lentoaukon ympärystän on ehdottomasti oltava ehjä.
• Poraa takaseinän yläosaan kaksi pientä reikää ripustuslankaa varten. Poraa nämäkin reiät sisäänpäin yläviistoon veden valumisen ehkäisemiseksi. Ennen poraamista kiinnityslangan reikien kohdalle (pöntön sisäpuolelle) voi kiinnittää vahvikelaudan.
• Takaseinän ulkopuolelle voi naulata pystylistat, jotka pitävät pöntön irti puun rungosta. Näin runkoa pitkin valuva sadevesi ei kastele pönttöä. Takaseinän yläreunan voi myös viistää ulospäin veden seisomisen estämiseksi.

Sydänpuoli

• Naulaa seinät yhteen siten, että laudan sydänpuoli jää ulospäin. Näin pönttö ei ala irvistellä kulmistaan, kun puu kastuu ja kuivuu. Laudan sydänpuolen (eli puun sisäpuolen) voi päätellä puun kasvurenkaista laudan päässä. Pitävät liitokset saa lyömällä naulat eri suuntiin vinoon.
• Useammasta laudasta nikkaroitavassa isossa pöntössä on lautoja sitovien poikkipienojen ehdottomasti oltava sisäpuolella, ettei sadevesi jää seisomaan pienan ja laudan väliin.
• Sahaa pohja filmivanerista tai laudasta niin, että voit naulata sen pöntön sisälle. Näin seiniä pitkin valuva sadevesi ei pääse pöntön pohjalle ja lahottamaan sitä. Mikä vielä pahempaa, vesi voi imeytyä pesärakenteisiin ja poikaset paleltua.
• Poraa lisäksi pohjan jokaiseen kulmaan läpimitaltaan 0,5–1 cm:n suuruinen reikä, josta kosteus pääsee ulos. Naulaa pohja huolellisesti kiinni.

Katon kiinnitys

• Sahaa ulkokatto filmivanerista tai laudasta. Jätä ulkokattoon reilut räystäät (2–5 cm) eteen ja sivuille, ja pieni räystäs myös takareunaan. Katon on oltava täysin ehjä, sillä vuotava katto on niin pöntön kuin poikastenkin turma.
• Sahaa sisäkatoksi filmivanerin tai laudan pala, joka mahtuu reilusti pöntön sisälle, ja naulaa se kiinni ulkokattoon.
• Lyö kaksi naulaa ylös pöntön sivuseiniin. Varmista katon paikoillaan pysyminen naulojen ympärille kierrettävän rautalangan avulla. Tällaisen katon voi avata pöntön siivoamista varten. Pohjaa ei missään tapauksessa pidä tehdä avattavaksi, koska ennemmin tai myöhemmin sen kiinnitys pettää ja pesä tuhoutuu.
• Pienten pönttöjen lentoaukon ympärille voi kiinnittää suojapellin turvaksi oravilta. Pelti on kiinnitettävä tiukasti, eikä sen ja laudan väliin saa jäädä rakoa. Käpytikkaa pelti ei pitele, sillä se voi hakata aukon pöntön kylkeen.
• Pönttöön ei laiteta istumaortta, sillä linnut eivät sitä tarvitse, ja se vain helpottaa pesärosvojen pääsyä pöntölle.

Kaavakuva valmiista pöntöstä

Linnunpönttöjen perusrakenne on yksinkertainen, ja pöntöt voivat toimia muutamia vuosia hätäisestikin kyhättyinä. Järkevämpää on kuitenkin tehdä huolellista työtä, kun siihen kerran ryhtyy. Pöntöt kannattaa tehdä kestäviksi ja turvallisiksi, jolloin niistä on iloa kauemmin sekä linnuille että ihmisille!