”Pönttöpäivä” 8.4.2017
Kategoria : Teemapäivät
Mitat ovat tärkeitä
Mitä pienemmästä pönttömallista on kysymys, sitä tarkempaa on mitoissa pysyminen. Pöntön tärkeimmät mitat ovat lentoaukon koko ja pöntön sisäosan läpimitta, eli lautapöntössä lyhyemmän sisäsivun pituus.
Linnut eivät tosin kulje mittanauhan kanssa, mutta turhan isosta aukosta pääsevät sisään pedot ja koloista kilpailevat isommat lajit. Pikkulinnutkin kilpailevat koloista keskenään. Pienten tiaisten pesimismahdollisuuksien varmistamiseksi niiden lentoaukko ei saa ylittää 2,8 senttimetriä. Kuusitiaista varten se voi olla jopa vain 2,6 senttimetriä.
Pesäkoloa ei pitäisi tehdä ohjeessa mainittua ahtaammaksi, etteivät ison poikueen vahvimmat poikaset survo heikompia alleen. Turhan iso tai korkea onkalo taas aiheuttaa ylimääräistä pesänrakennustyötä emoille.
Erityisvaatimuksia
Alla olevissa taulukoissa on mainittu muutamia erityisvaatimuksia:
- Monet pöntöissä pesivät lajit eivät tuo pönttöön pesäaineksia itse. Näille lajeille on pönttöihin ehdottomasti pantava sahanpurua, lahopuuta, kuivaa sammalta tai turvetta tai muuta sellaista pehmikettä niin paljon, ettei pesäsyvennystä kuoputtava emo raavi pohjaa näkyviin. Paljaalla pohjalla makaavat munat voivat jäätyä.
- Hentojalkaiselle tervapääskylle on erityisen tärkeää, että pöntön etuseinän sisäpuoli on karkea niin, että sitä pitkin voi kiivetä. Muuten poikaset ja emotkin voivat jäädä loukkuun pönttöön.
- Varpuspöllön mielestä kunnon pesäkoloon pitää vähän ryömiä, joten pönttöön on tehtävä tavallista paksumpi (vähintään 5 cm) etuseinä ainakin reiän kohdalle.
Peruspönttö
Tavallisin pönttömalli.
Mitat (senttimetrejä):
- A = pöntön leveys sisäpuolelta
- B = seinälauden korkeus
- C = lentoaukon halkaisija
- D = lentoaukon keskipisteen etäisyys seinän yläreunasta
Laji | A | B | C | D | Muuta huomioitavaa |
sinitiainen, kuusitiainen | 10 | 25 | 2,8 | 7 | |
hömötiainen, töyhtötiainen | 10 | 25 | 2,8 | 7 | Pönttö kannattaa täyttää sahanpurulla, lahopuulla tms. |
kirjosieppo, talitiainen, lapintiainen | 10–12 | 30 | 3,2 | 8 | |
leppälintu | 12–15 | 28 | 7 | 8 | |
kottarainen, käenpiika | 12–15 | 35 | 4,6 | 8 | |
tervapääsky | 12–15 | 35 | 4,6 | 8 | Laudan on oltava erityisen karkeaa. Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms. |
liito-orava | 15–18 | 60 | 4,5 | 20 | Lentoaukko ei saa olla yli 4,5 cm, jotta näätä ei mahdu pönttöön. |
varpuspöllö | 15–18 | 60 | 4,6 | 20 | Etuseinän on oltava vähintään 5 cm paksu. Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms. |
helmipöllö | 18–20 | 50 | 8,5 | 10 | Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms. |
lehtopöllö | 26 | 60 | 13 | 13 | Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms. |
viirupöllö | 30–35 | 60–70 | 18 | 15 | Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms. |
uuttukyyhky | 18–20 | 50 | 8,5 | 10 | Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms. |
naakka | 18–20 | 50 | 8,5 | 10 | |
telkkä | 22–24 | 55 | 11,5 | 14 | Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms. |
uivelo | 22–24 | 55 | 7,5 | 14 | Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms. |
isokoskelo | 26 | 70 | 13 | 22 | Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms. |
Peruspönttö vaaka-asennossa
Kuin tavallinen pönttö, mutta kyljellään. Yhdestä seinästä tehdään katto ja reikä sijoitetaan toiseen yläkulmaan. Pöntön voi ripustaa esimerkiksi talon seinälle.
Mitat (senttimetrejä):
- A = pöntön korkeus ja leveys sisäpuolelta
- B = pitkän sivun pituus
- C = lentoaukon halkaisija
- D = lentoaukon keskipisteen etäisyys seinän sivureunasta
Laji | A | B | C | D | Muuta huomioitavaa |
pikkuvarpunen | 10–12 | 30 | 3,2 | 8 | Voi kelpuuttaa pystypöntönkin. |
varpunen | 12–15 | 35 | 3,2–5 | 8 | Voi kelpuuttaa pystypöntönkin. |
Avopönttö
Kuutiomainen pönttö, jossa ainakin etuseinä on puoliksi avoin. Pönttö on vielä mieluisampi useimmille lajeille, jos myös sivuseinistä sahaa palat pois.
Mitat (senttimetrejä):
- A = pöntön leveys sisäpuolelta
- B = seinälaudan takakorkeus
- C = seinälaudan etukorkeus
Laji | A | B | C | Muuta huomioitavaa |
harmaasieppo, västäräkki | 13–15 | 18 | 9 | |
koskikara | 20 | 22 | 11 | |
tuulihaukka, hiiripöllö | 26–30 | 40 | 20 | Pohjalle laitetaan vähintään 5 cm sahanpurua, turvetta tms. |
Puukiipijän pönttö
Puukiipijän kolmimaisen pöntön takaseinänä on puun runko. Lentoaukko tehdään molemmille sivuille. Pönttö voi olla myös nelikulmainen.
Mitat (senttimetrejä):
- A = seinälaudan leveys
- B = seinälaudan korkeus
- C = lentoaukon leveys ja korkeus
- D = lentoaukon keskipisteen etäisyys seinän yläreunasta
Laji | A | B | C | D |
puukiipijä | 6–10 | 35 | 3–6 | 8 |
Tukkakoskelon pesälaatikko
Tukkakoskelon pohjaton pesälaatikko laitetaan maahan. Pönttöön ei tehdä pohjaa. Kulkuaukko kannattaa tehdä lähelle nurkkaa.
Mitat (senttimetrejä):
- A = pöntön leveys
- B = seinän korkeus
- C = aukon leveys ja korkeus
Laji | A | B | C |
tukkakoskelo | 30–40 | 25 | 15 |
Luonnonpönttö
Luonnonpönttö eli pöllipönttö koverretaan joko ydinlahosta puusta tai terveestä pöllistä sorvia, isoa kairaa tai moottorisahaa käyttäen. Monilla metsästysseuroilla on sorvi, jota voi saada vuokrata.
Pöntöiksi valmistettavat puupölkyt kannattaa ehdottomasti kuoria. Tuohi- ja kaarnapintaiset pöntöt ovat kyllä kauniita, mutta niiden ikä jää lyhyeksi. Kuori pidättää kosteuden sisällään, ja pönttö lahoaa 5–7 vuodessa. Laho etenee salakavalasti tuohen alla. Pahimmassa tapauksessa pohjan kiinnitys pettää kesken pesinnän ja poikaset putoavat maahan. Kuorellisia pönttöjä kannattaa siis ripustaa korkeintaan aivan näkösälle pihapiiriin, jossa ne on helppo vaihtaa uusiin. Kuorittuna pöllipönttö voi sen sijaan kestää jopa kymmeniä vuosia. Myös valmiina ostetut kuorelliset pöntöt kannattaa kuoria ennen ripustamista.
Muita pönttöjä
Monia lintu- ja muita eläinlajeja, joita tässä ei ole mainittu, saattaa saada pesimään pönttöön. Esimerkiksi kotkalainen Urpo Koponen on kehittänyt lähes 70 erilaista pönttömallia, joissa on pesinyt noin 50 lintulajia. Tässä joitakin vinkkejä:
- Räystäspääskyn pesänrakennusta voi auttaa kiinnittämällä ylös seinään höyläämättömän laudan, jonka päälle pääsky voi rakentaa pesänsä. Lisäksi pihapiiriin avoimelle paikalle voi tuoda pesänrakennusaineeksi savea, joka pidetään kosteana.
- Lepakot voivat asettua keskikokoiseen pönttöön, jossa sisäänmenoaukko on litteä, parin sentin rako pohjan takareunassa. Ripustuskorkeus on 4–6 metriä. Oksia ei saa olla peittämässä lentoaukkoa.
- Siilille voi tehdä talvehtimista varten pesälaatikon tukkakoskelon laatikon mallin mukaisesti. Laatikosta tehdään vähän tukkakoskelon laatikkoa isompi, noin 45 cm pitkä ja leveä, ja siihen lisätään parin laudan yläkulmaan pienet ilmanvaihtoaukot.
- Hyödyllisille hyönteisille voi rakentaa erilaisia “hyönteishotelleja”, joiden malleja löytyy runsaasti internetistä. Usein niissä on pieniä puuhun porattuja reikiä sekä kehikkoon kiinnitettyjä putkikasvien pätkiä tai käpyjä pesäkoloiksi.
Materiaalit ja rakentaminen
Materiaalit
Höyläämätön lauta on hengittävä, lämmin ja suositeltavin pönttömateriaali. Laudan sisäpinnan on oltava karkea, jotta poikaset pystyvät kiipeämään kynsillään suuaukolle.
Vettä hyvin kestävä filmivaneri eli vesivaneri on paras materiaali kattoon ja pohjaan, mutta lautakin käy. Seiniin filmivaneria ei pidä käyttää, sillä silloin poikaset eivät saa liukkaasta pinnasta otetta lähtiessään pöntöstä.
Lautapönttöjen aineksiksi tarvitaan:
- 20–25 millimetrin vahvuista höyläämätöntä lautaa pöntön seiniksi (isommissa pöntöissä paksumpaa)
- 12–25 millimetrin paksuista filmi- eli vesivaneria katoksi ja pohjaksi
- sinkittyjä 50–75 millimetrin nauloja (tai ruuveja, jos kokoat pöntön mieluummin ruuveilla)
- metallilankaa, sinkittyä rautalankaa tai uv-suojattua narua
Tarvittavat työkalut ovat vasara, saha, pora, suorakulma, puukko, mitta ja kynä.
Rakentaminen
Nämä ohjeet on tehty tavallista naulaamalla tehtävää peruspönttöä ajatellen. Muihin pönttömalleihin niitä käytetään soveltuvin osin.
Pöntössä on monta yksityiskohtaa, jotka vaikuttavat sekä lintujen turvallisuuteen ja poikueiden menestymiseen että pöntön kestoikään. Poikasten kannalta on olennaista, että vesi ei pääse pöntön sisään. Sisätilan pysyminen kuivana vaikuttaa myös pöntön kelvollisuuteen talvisena suoja- ja yöpymispaikkana. Pöntön kestävyydelle taas on ratkaisevaa sen nopea kuivuminen aina sateen jälkeen.
- Katso kullekin lajille sopivan pöntön malli ja mitat taulukosta.
- Sahaa seinälaudat oikeisiin mittoihin. Jos tarkoitus on rakentaa useampia samankokoisia pönttöjä, ne syntyvät kätevimmin naulaamalla seinät pitkistä laudoista putkeksi, joka sahataan oikean mittaisiin osiin.
- Poraa (tai sahaa) lentoaukko etuseinään. Poraa sisäänpäin yläviistoon, ettei vesi pääse helposti pönttöön. Siisti aukon reunat puukolla. Lentoaukon ympärystän on ehdottomasti oltava ehjä.
- Poraa takaseinän yläosaan kaksi pientä reikää ripustuslankaa varten. Poraa nämäkin reiät sisäänpäin yläviistoon veden valumisen ehkäisemiseksi. Ennen poraamista kiinnityslangan reikien kohdalle (pöntön sisäpuolelle) voi kiinnittää vahvikelaudan.
- Takaseinän ulkopuolelle voi naulata pystylistat, jotka pitävät pöntön irti puun rungosta. Näin runkoa pitkin valuva sadevesi ei kastele pönttöä. Takaseinän yläreunan voi myös viistää ulospäin veden seisomisen estämiseksi.
Sydänpuoli
- Naulaa seinät yhteen siten, että laudan sydänpuoli jää ulospäin. Näin pönttö ei ala irvistellä kulmistaan, kun puu kastuu ja kuivuu. Laudan sydänpuolen (eli puun sisäpuolen) voi päätellä puun kasvurenkaista laudan päässä. Pitävät liitokset saa lyömällä naulat eri suuntiin vinoon.
- Useammasta laudasta nikkaroitavassa isossa pöntössä on lautoja sitovien poikkipienojen ehdottomasti oltava sisäpuolella, ettei sadevesi jää seisomaan pienan ja laudan väliin.
- Sahaa pohja filmivanerista tai laudasta niin, että voit naulata sen pöntön sisälle. Näin seiniä pitkin valuva sadevesi ei pääse pöntön pohjalle ja lahottamaan sitä. Mikä vielä pahempaa, vesi voi imeytyä pesärakenteisiin ja poikaset paleltua.
- Poraa lisäksi pohjan jokaiseen kulmaan läpimitaltaan 0,5–1 cm:n suuruinen reikä, josta kosteus pääsee ulos. Naulaa pohja huolellisesti kiinni.
Katon kiinnitys
- Sahaa ulkokatto filmivanerista tai laudasta. Jätä ulkokattoon reilut räystäät (2–5 cm) eteen ja sivuille, ja pieni räystäs myös takareunaan. Katon on oltava täysin ehjä, sillä vuotava katto on niin pöntön kuin poikastenkin turma.
- Sahaa sisäkatoksi filmivanerin tai laudan pala, joka mahtuu reilusti pöntön sisälle, ja naulaa se kiinni ulkokattoon.
- Lyö kaksi naulaa ylös pöntön sivuseiniin. Varmista katon paikoillaan pysyminen naulojen ympärille kierrettävän rautalangan avulla. Tällaisen katon voi avata pöntön siivoamista varten. Pohjaa ei missään tapauksessa pidä tehdä avattavaksi, koska ennemmin tai myöhemmin sen kiinnitys pettää ja pesä tuhoutuu.
- Pienten pönttöjen lentoaukon ympärille voi kiinnittää suojapellin turvaksi oravilta. Pelti on kiinnitettävä tiukasti, eikä sen ja laudan väliin saa jäädä rakoa. Käpytikkaa pelti ei pitele, sillä se voi hakata aukon pöntön kylkeen.
- Pönttöön ei laiteta istumaortta, sillä linnut eivät sitä tarvitse, ja se vain helpottaa pesärosvojen pääsyä pöntölle.
Kaavakuva valmiista pöntöstä
A = Riittävän pitkä ripustuslanka, ettei puu kuristu B = Takaseinän yläreuna viistetty C = Kiinnitysreiät yläviistoon D = Kiinnitysreikien kohdalla vahvikelauta E = Sisäkannessa turpoamisvara F = Lentoaukko porattu yläviistoon G = Isossa puussa langanpäät solmitaan oksiin, ei aivan tyveen H = Pystylistat pitävät pöntön suorassa ja irti rungosta I = Katossa on räystäät myös sivuilla J = Pohjan kulmissa reiät kosteuden poistamiseksi |
Linnunpönttöjen perusrakenne on yksinkertainen, ja pöntöt voivat toimia muutamia vuosia hätäisestikin kyhättyinä. Järkevämpää on kuitenkin tehdä huolellista työtä, kun siihen kerran ryhtyy. Pöntöt kannattaa tehdä kestäviksi ja turvallisiksi, jolloin niistä on iloa kauemmin sekä linnuille että ihmisille!